search
top

Fitness-urheilu ja musiikki

Fitness-urheilulla voidaan tarkoittaa joko kilpailulajeja, joissa kilpaillaan fyysisestä ulkomuodosta ja toiminnallisuudesta bodauksen muodossa, tai pelkästään harrastusmuotoisempaa kuntosaliliikuntaa ja –harjoittelua. Myös aerobic ja siihen verrattavat liikuntamuodot mielletään usein fitness-urheiluksi, sillä monissa aerobisissa harjoitteissa voi olla myös fitness-tyylisiä tai niitä tukevia piirteitä. Tällaisia fitness-pohjaisia, tai sen ohessa harjoitettavia liikuntamuotoja on esimerkiksi zumba, spinning, body combat ja body fitness. Näitä liikuntamuotoja on tarjolla useimmissa liikunta- ja fitnesskeskuksissa ympäri Suomen. Lisää lajeja ja tyylejä kehittyy myös aika ajoin.

Fitness-harjoittelulla pyritään saavuttamaan mahdollisimman  liikunnallista, notkeaa ja jopa akrobaattisesti toimivaa urheilullista kehonhallintaa ja fyysistä olotilaa. Harjoitteluun kuuluu esimerkiksi lihaskuntoharjoituksia, aerobista harjoittelua, voimisteluharjoituksia sekä akrobattista harjoittelua. Näissä kaikissa harjoittelumuodoissa voi musiikkia hyödyntää yksinkertaisesti. Musiikilla on fitness-harjoittelussa siis iso merkitys. Usein harjoittelussa käytetään taustalla esimerkiksi dance- tai teknopainotteista musiikkia, jota joskus nimitetään myös eritellysti suoranaiseksi fitness-musiikiksi. Tässä esimerkki eräästä fitness-harjoittelussa käytetystä musiikista:

Musiikin kautta aerobiset harjoitteet saavat lisää tehoa ja harjoitteluun tulee lisää motivaatiota.  Harjoitteluun tulee musiikin kautta myös enemmän rytmikkyyttä, varsinkin lihaskuntoharjoitteet saavat erilaista tehokkuutta juuri rytmin kautta. Musiikki lisää rytmitajua ja tuo sitä kautta harjoitteluun myös liikkeiden hallintaan ajoitus-näkökulman: saadaanko liikkeet suoritettua oikealla tavalla oikeaan aikaan, ja millaiseksi kokonaisuudeksi fitness-ohjelma rakentuu yhdessä musiikin kanssa. Fitness-kilpailuissa esiintyminen rakentuu juuri musiikin kautta ja se onkin monesti myös yksi arvostelukohteista varsinaisen esiintymisen ja osaamisen lisäksi: onko musiikin ja toiminnan kohtaaminen yhtenäistä ja miten musiikki ja sen rytmitys vaikuttaa ohjelmassa harjoitettaviin liikkeisiin ja kokonaisuuteen.
Musiikin osuus harjoittelun urheilullisessa puolessa on siis iso, mutta musiikin avulla voidaan valmistautua myös harjoitteluun psyykkisesti. Musiikkihan vaikuttaa mieleen ja kehoon kokonaisvaltaisesti, joten myös psyykkisessä harjoittelussa sitä kannattaa hyödyntää: musiikin kautta voi harjoittaa keskittymiskykyä, rentoutusta sekä motivoitumista.  Loppuverryttelyssä musiikki voi myös olla korvaamatonta, sen avulla voidaan rauhoittua ja saada esimerkiksi kehoa rauhoittaviin venyttelyihinkin lisätehoa.

Comments are closed.

top