search
top

Klassinen musiikki

Klassista musiikkia voidaan varmaankin tietyllä tavalla pitää ”taiteen tyyssijana”, sillä klassinen musiikki on inspiroinut monia eri taiteenlajien edustajia töissään – esimerkiksi säveltäjiä, taidemaalareita ja tanssijoita. Monet taulut, sävellykset sekä tanssikoreografiat ovat saaneet pohjaa ja innoitusta klassisesta musiikista. Klassista musiikkia kutsutaankin välillä myös taidemusiikiksi, vaikkakin alunperin sillä ei ollutkaan mitään yhteyttä taiteeseen, vaan sitä sävellettiin kirkkomusiikiksi sekä viihteeseen.
Ensimmäiset klassisen musiikin sävellykset on tehty tiettävästi jo antiikin aikaan. Tyylisuunnat ovat vaihdelleet ja kehittyneet ja ne ovat saaneet vaikutteita kulloiseltakin aikakaudelta. Yleensä kun puhutaan klassisesta musiikista se mielletään vain yhdeksi ja samaksi käsitteeksi, vaikka todellisuudessa klassinen musiikki voidaan jaotella eri tyylisuuntiin juuri aikakausien mukaan. Esimerkiksi barokkiaikana oopperamusiikki kehittyi suosituksi ilmaisumuodoksi, kun taas romantiikan aikakaudella, 1800-luvun alusta aina 1900-luvun alkuun asti, suosittiin sonaatteja. Romantiikan aikakaudella säveltäjät käyttivät sävellyksissään yksilöllisempiä ja intuitiivisempia puolia: sävellyksistä saatiin tällä tavoin syvemmältä koskettavia ja persoonallisempia. Kansallisromantiikan yksi tunnetuimpia säveltäjiä on kenties Jean Sibelius. Hänen sävellyksistään löytää helposti syvää yhteyttä Kalevalaan, kansallisrunouteen ja Suomen kansallismaisemaan – niin musiikillisesti kuin sielunmaisemaltaankin.
Tunnettuja klassisen musiikin säveltäjiä klassismin aikakaudella puolestaan on esimerkiksi Ludwig van Beethoven, Wolfgang Amadeus Mozart, Johann Sebatian Bach sekä Joseph Haydn. Heidän sävellyksissään jaksottain vaihtelevat melodiat ovat erityisen tärkeässä osassa.
Klassiseen musiikkiin saadaan laajojen soitinkokoonpanojen kautta enemmän särmää ja vaihtelevia sävyjä. Soitinkokoonpanoon kuuluu yleensä ainakin selloja, viuluja, huiluja, piano, harppu ja jopa kitara.Klassinen musiikki auttaa myös muita kuin taiteenalan ihmisiä luomisprosesseissa ja elämän eri maailmoita ympärilleen.  Klassista musiikkia voidaankin hyvin hyödyntää esimerkiksi meditaation ja joogan yhteydessä. Klassinen musiikki voi toimia myös musiikkiterapiana tai osana kokonaisvaltaista rentoutumista. Musiikin kautta voidaan avata myös ovia tiedostomattomiin mielen osiin – musiikki vaikuttaa niihin alitajunnan osiin, jotka esimerkiksi puhuessa eivät aktivoidu koskaan samalla tavalla kuin musiikin soidessa. Klassinen musiikki puhuttelee siis mielemme ja aivojemme eri osa-alueita tavalla, jota ei aina tule välttämättä edes ajatelleeksi.

Comments are closed.

top